Sivut

11. tammikuuta 2012

Kuinka äkäpussi kesytetään?

Alex on tänään 3kk. Ja taas pakkasin pois pieneksi käyneitä vauvan vaatteita ja samalla huomasin, että koon 68 bodyt on jo ihan hyvät. Äidin jouluna antama body kokoa 60 on hieman tiukka... Ei varmaan kauaa kun mä pakkaan jo noin 62 koon vaatteetkin pois. Ei kyllä yksi koko kauaa sovi.

No Alex on keksinyt viimeisen parin viikon aikana uusia piirteitä. Välillä (onneksi vain välillä) ja nimenomaan vaan päivällä, ruokailu on mielenkiintoista... Syödään rauhassa viisi minuttia, lopetetaan ja aletaan itkemään. Tämän jälkeen vain sylissä on ok. Ei saa laskea alas.

Toisekseen jäbä on alkanu puklaileen paljon enempi. Saa pestä rättejä enempi ja äiti ja poika saa vaihtaa vaatetta useemmin.

Nukkuminenkin tuntuu olevan mälsää vaikka olisi kuinka väsy. Eli päikkäreille mennään melkeen aina niin, että poika itkee ja valittaa vaikka väsy on niin kova, että silmissä pyörii hedelmäpeli ja luomet lupsuu kiinni. Nukahtaa tiukkaan syleilyyn valittaen.

Pari kertaa on vetäny kunnon raivarit aiheuttaen mulle ensin hermojen menetyksen, sitten epätoivon ja itkunsekaisen fiiliksen, kun en enää tiedä mitä pojalle tekisi. Eli poika on väsynyt ja huutaa naama punasena verisuonet päästä pullistuen. Hiljenee vain sekunneiksi välillä hengittämään hieman syvemmin. Hiljenee vain sylissä todella rajussa heijauksessa... niin että minä suunnillleen pompin lapsi sylissä.
Tällänen incidentti on nyt tullut 2-3 kertaa ja viimeisin oli eilen illalla.
Eilen illalla huusi kaksi tuntia putkeen ja lopulta kai vaan itsekin luovutti kun näki että mulla meni hermot, mulle tuli epätoivo ja että mä jo luovutin.
Kauheeta vaan yrittää olla tilanteessa hiljentämässä vauvaa ja samalla miettiä että hiljenis nyt että A saa nukkua ja ettei vielä kaiken lisäksi A:n likat tule manaamaan että miksi vauva itkee. Kun eilen Alex oli niin hermona niin ei maistunu ruoka ja ei auttanut mikään. Kun lopulta tuntien jälkeen rauhottui, sain syötettyä ja pojan vihdoin omaan sänkyyn nukkumaan. Ja minä pääsin nukkumaan.

Yöt nukutaan edelleen oikein hyvin. Herätään max 1-2 kertaa yös.

Koska Alex on ollut maailman helpoin vauva, kai sen on nyt tehtävä vähän jotain että vanhemmat saa tuta millasta se olisi voinut olla jo pidemmän aikaa.

Onpas huono ilma. Sataa vettäräntää ja maassa on loskaroipetta nilkkoihin. Taitaa jäädä lenkit tältä päivältä tekemättä.

5 sanomista:

Pirita kirjoitti...

Jos vaikuttaa siltä, että ois mahavaivoja, niin suosittelen vyöhyketerapeuttia. Meillä helpotti iltaraivarit esikoisen kanssa sillä, tosin päiväunille nukahtamiseen se ei kyllä auttanu :) Mutta aina voi iloita, että huonot vaiheet menee ohi (valitettavasti ne hyvätkin joskus..). Jaksamista!

Annique kirjoitti...

Saatiin tietää rakenneultrassa sukupuoli ja nyt himoitsen vauvanvaatteita, mutta kun en tiedä mitä vauhtia vauvat kasvaa. Esim mitä kokoa käyttää reilun puolen vuoden iässä. Tosin riippuuhan se siitäkin, jos vaikka sattuu syntymään kauheasti etuajassa. Niitä ihan pikkuisia vaatteita meillä on aika paljon, joten niitä ei kannata enää haalia.

Mirdi kirjoitti...

Pirita: Ei taida olla mahavaivoja... ainakin niin epäilen. Mutta tosiaan onneksi tota ultimate känkkäränkkää on ollut vain pari kertaa ja muuten poika on niiiin kiltti.
Eilen sitten nukkuikin ilman kitinöitä ja tänään samoin. Tänään ei oo edes puklailtu vielä. Eli kannatti avata suunsa niin heti poika on taas entisensä :)

Annique: No saanko mä tietää kumpaa ne lupaili ultrassa?

Meilläkin vaatteita tulee kavereilta kun siellä jää pieneksi ja ainakaan tähän mennessä ei ole edes kaikkia vaatteita kerennyt käyttämään. Jos muksu syntyy siinä perus 50cm niin se ei 50 koon vaatteissa kauaa pysy. 56 vaatetta ostelin ja ne on nyt auttamattoman liian pienet. Tosiaan nyt menee 62 vielä hetken ja 68 bodyt on hyviä.
Kaverin muksu on nyt n.10kk ja siellä on käytössä 80 koko. Jos näistä nyt voi mitään päätellä.

Pirita kirjoitti...

..ja meillä on 8 kk poika, joka käyttää 80 cm vaatteita, jotkut 74 cm menee vielä :) Eli hirveän vaikea sanoa etukäteen, miten vauva kasvaa. (Me vanhemmat ollaan 170 cm ja 190 cm ja molemmat pojat kasvaneet koko ajan yläkäyrillä).

Tällasta tää kotiäidin elämä on (tosin käyn kyllä välillä opiskelemassakin), joutaa täällä blogeissa joka ilta roikkua :)

Annique kirjoitti...

Samaa sukupuolta on myös meille tulossa... :) Minulla on pituutta 170 cm ja miehellä 180 cm. Pituusgeenejä löytyy kyllä isäni puolelta vaikka muille jakaa. 14 v serkkutyttöni on ylittänyt 180 cm rajan jo jokin aika sitten. Molemmat tätini ovat yli 180 cm ja ihmettelevät aina kuinka minä olen niin pieni. :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...